perjantaina, helmikuuta 03, 2006

Kas näin sisustamme yksiön

Uusi sänky, siniruudullinen, napakka runkopatja tuli tänään kotiin. Tai sänky tuli pihaan ja kuski tuli pyytämään kantoapua, jota onneksi löytyi. MINÄ en olisi jaksanut sänkyä kantaa, oikeasti, vaikka olenkin varsin riski (ja siinä voi sitäpaitsi mennä edustusrouvalta sekä maine että kynsi). Vast'edes tietäkäätten, että kotiinkuljetus voi tarkoittaa kotinurkille kuljettamista. Kun edustusrouva odottaa korallinpunaisella kynnellä sohvapöytää malttamattomasti naputellen kahta riuskaa kuskia niin ovikelloa saattaa pimputella yksi onneton ketale, joka vielä tarvitsee kantoapua.

Edellinen sänkymme oli oiva, mutta päätyineen se vei liikaa tilaa. Runkopatja taas mahtuu presiis meidän alkoviin: nyt pientä säätöä valosarjalla ja julisteilla ja verholla ja helmalakanalla (argh, prkle prkle, pitääkö SE silittää?) ja avot, yksiöstämme on eristetty "buduaar." Tällä hetkellä pienen säätämisen tiellä on vain yksi sairas aviomies, joka köllöttää runkopatjalla ja on juuri saanut päähänsä, että ainoastaan punainen jaffa pelastaa hänet takaisin elämälle. Mies ei ole koskaan pikkuisen kipeä, hän on vähintään Vakavasti Sairas, elleivät kuolon kielet suorastaan nuoleskele hänen kantapäitään. Miehisen paradoksaalisesti hän ei suostu lääkäriin kuin äärimmäisessä hädässä - tyyliin "ommelkaa takaisin kiinni tämä sorvionnettomuudessa irronnut pää." Jäljittelemättömän miehiseen tapaan hän olisi tietenkin ajanut onnettomuuden jälkeen itse ensiapuun, irtopää kojelaudalla.

Muutoin täällä näyttää oikein hyvältä, ja jos asunto olisi oma, olisimme eittämättä pienen säädön jälkeen pian Avotakassa ja jutun otsikkona olisi: "Persoonallisen yksiön tehokkaat neliöt." Tai kun emme, niin edes Alibissa, otsikkona: "Ruikuttava aviomies valeltiin punaisella jaffalla ja yritettiin sytyttää palamaan."

8 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Miehet eivät ole koskaan vähän sairaita, aina on kyse jostain vakavammasta -ainakin voihkinnasta päätellen.

Olen kyllä huolissani, kun ajattelen korallinpunaisten kynsiesi kestävyyttä tässä armottomassa maailmassa, jossa kitukasvuiset naperot kuljettavat sänkyjä. Pysy tiukkana(nyt erikoistarjouksessa tämä keep-trim-koko-kehon-ylläpitolaite. toimitetaan osina ikeasta).

Ihanaa, buduaari! Harmi, ettei minulle tule Avotakkaa.

Anonyymi kirjoitti...

Hmm, miten minusta tuntuu, että se olen minä, joka aina aloitan nämä kommenttiketjut -ikään kuin istuisin koko ajan tässä koneella, hahhah, koleaa naurua.

Jenni kirjoitti...

Ha ha, lisää koleaa naurua, huomaatko, että kommentteihin vastataan melkein saman tien?

Ha.

Piikkari kirjoitti...

Minulla ei ole mitään sanottavaa, mutta tulin kysymään, pitäisikö soittaa hissihuoltoon kun hissimme vonkuna kuuluu tähän meille sisään asti, vaikka sekä ulko- että väliovi on kiinni?

(miten niin täällä vastataan nopeammin kuin huoltoyhtiössä)

Jenni kirjoitti...

Kannattaa ensin soittaa taloyhtiönn huoltomiehelle, joka voi sitten kääntää ongelman äijäkielelle ja esittää sen hissifirmalle.

Reeta kirjoitti...

Kävin muuten äsken siellä cuteoverload sivustolla. Maaorava ois kyllä aika kiva!

Anonyymi kirjoitti...

Ah, miesten sairastaminen. Meillä podetaan myös aina hirvittäviä kuolontuskia - viime viikolla mies makasi kaksi päivää sängyssä täysin liikuntakyvyttömänä ja pyysi kantamaan riisifruttia ja limsaa ja vissyä ja mehua ja sipsejä ja karkkia ja aina välillä piti käydä pussaamaassa ja rapsuttamassa ja olo oli "ihan kauhee". Argh.

Jenni kirjoitti...

Joo, ihme hommaa. Tyyppi ei jaksa seurustella, silti sitä ei saisi jättää nukkumaan flunssaansa pois yksin. Koska hän on ihan hirveen kipee.