Luottovillapaitani, kirkkaan sininen kirjoneule, joka täyttää kesäkuussa 15, odottaa edelleen hiharemonttia. Tuttu kakkosvillapaita petti: punainen sukka värjäsi sen pesukoneessa. Kolmonen on siisti ja kaunis, mutta sen hihat ovat tarkoitettu henkilölle, jonka kädet loppuvat palttiarallaa kyynärpäihin. Mikä neuvoksi? Otetaan miehen vähemmän käyttämä swetari, pyöräytetään se 40 asteessa ja avot! Meillä on lämmin, sopivan kokoinen villapaita. Täytyy vast'edes pestä se käsin, muuten villapaita siirtyy nuoremmalle sukupolvelle.
Mies ei saata jakaa riemuani.
4 kommenttia:
Miehet ovat joskus niin ymmärtämättömiä :-)
Niin! Ja sitten taas joskus niin hirmuisen meediomaisen ymmärtäväisiä.
Totta! Juuri eilen oli meillä just tuommoinen miesmeedio. Vieläkin hykerryttää.
Juu, luin siitä, nukutti teidän pienet villi-ihmiset:) ja antoi sinun syödä chilisuklaata rauhassa...
Lähetä kommentti