maanantaina, tammikuuta 16, 2006

Kotirouva

Minulla vapaa-ajan ongelmia. Ounastelin kyllä, että osa-aikaisen työttömyyden iskiessä (työttömyyden autiutta on lievittänyt häät, häämatka ja joulu) pallo vierii hukkaan ja hukka vie sen metsään mutta olen silti vähän ihmeissäni ja orpo.

Koen syyllisyyttä siitä, että nukun niin pitkään. Ja siitä, ettei täällä ole überhygieenistä, vaikka minulla ei muuta olekaan, kuin aikaa mopata ja tomuttaa. Sairauslomalla oleva naapurikin imuroi, ja minä vaan kökötän tietokoneella ja murehdin. Menestysromaania ei ole vielä aloitettu ja akryylivärit jähmettyvät tuubeihinsa.

Olen vähän virkkaillut, sentään. Mutta tunnen kalvavaa syyllisyyttä siitä, että teen kuorohajoituslaukkua sen sijaan, että virkkaisin esimerkiksi parisängyn päiväpeittoa kalastajalangasta.

Huvittelen kirjoittamalla kalenteriin "kotirouva" työttömien viikkojen kohdalle.

9 kommenttia:

SusuPetal kirjoitti...

Pois huono omatunto! Kirjoita kotirouvan tilalle edustusrouva, niin ei haittaa tekemättömät siivoustyöt -eiväthän ne kuulu (kuin pakon edessä) edustusrouvalle!
Kannattaa valita mahdollisimman edustava pyjama, jossa viettää päivänsä -been there!

Kitsune-san kirjoitti...

Kuulostaa jotenkin tutulta. Minä rapsuttelen rottia, värkkään välillä vähän koruja ja unohdan laittaa ruoan siksi kun Holms tulee kotiin...

Jenni kirjoitti...

Susupetal, LOISTAVA idea. Oloni koheni heti monta astetta. Kitsune, tulen kylään, voimme puuhailla ja rapsutella rottia yhdessä - joutilaisuus menee edustusrouvain sosiaalisen elämän piikkiin:)

Anonyymi kirjoitti...

Oh, just tänään luin pitkästä aikaa loistavaa kirjaa Äimistelijät, jossa on myös siivousasiaa!

Mm. näin: -- Kodinkoneista huolimatta naisten kotitöihin käyttämä aika ei ole vähentynyt. Oikeastaan on käynyt ihan päinvastoin. Meihin naisiin kohdistetut kotityöodotukset ovat tällä vuosisadalla tasaisesti lisääntyneet. -- Onhan koneistaminen vapauttanut meidät monesta käsintehdystä hommsta. Mutta samalla se on luonut aivan uusia ihanteita ja standardeja esimerkiksi äitiyden ja puhtauden suhteen. -- Ja kyllä se on niin, että nykyään naisten odotetaan tekevän tulosta. Mitä parempi imuri, sitä kiiltävämpää täytyy olla! Äitien pitää ylittää itsensä. Tulee luoda uraa, antaa laatuaikaa jälkikasvulleen, ja siinä sivussa kotikin pitäisi saada näyttämään yhtä steriililtä kuin televisiomainoksessa! --Jos meillä on työn helpottamiseksi sähkövispilä, pitää työn määrän vähenemisen kompensoitua jollain muulla tavoin. Esimerkiksi laadulla. Tai syyllisyydentunnolla.

Almay & Hanhijoki: Äimistelijät. Phasmascript Ab Oy, 1999. ISBN: 952-5324-00-6.

Pölypalleroiden keskeltä, Piikkari *sydäin*

Kitsune-san kirjoitti...

Joooo! Tule kylään tule tule tule. *houkuttelee kissalla ja rotilla ja suklaalla* Ainiin, suklaa oli jollekin muulle...

Pirun kallista se köysi! Oikeesti, päästiin puoleen väliin sitä metrin tolppaa, kun se jo loppu ja hyvästi 15,85 euroa. Kissa vie meidät perikatoon!

Jenni kirjoitti...

Piikkari: täsmäiskusi turhaan syyllisyydentuntoon on tehonnut. Hitot mieskään saa lomaviikkoinaan autot kuntoon ja remontoi kesämökin. Aion tuhahtaa syyllisyydentuntoisille ajatuksille ja ajatella pahaa mainoskodeista.

Kitsune: Kissa vie teidät korkeintaan "ihmisyyden ylemmälle tasolle..."

Kops kirjoitti...

Tsau

Ihmisen hyvä olo ja energia nousevat kattoon kun heittää syyllisyyden menemään. Tämän teorian mukaan elän ja juma että intoa riittää joka päivä. Samaa toivotan muillekin!

Arkiterapeutti Kops

Jenni kirjoitti...

Mistä se syyllisyys oikein tulee? Olemmeko niin tyystin luterilaisen työmoraalin ja lottahengen läpitunkemia, että emme uskalla nauttia joutilaisuudesta?

Anonyymi kirjoitti...

...viime keväänä minulta kysyttiin olenko työelämässä vai vietänkö ns. "vapaaherrattaren" elämää!
- Anna