keskiviikkona, tammikuuta 18, 2006

Edustusrouvan elämää

Edustusrouvan elämä ei ehkä sittenkään ole hassumpaa. Listailen asioita, joita olen halunnut tehdä, mutta joille vaan ei ole ikinä ollut aikaa. Nyt ehdin lukea lehtiä, käydä taidemuseossa ja piirtää pieniä, omituisia sarjakuvia.

Nyt ehdin pestä pellavajakun, joka on lojunut kohta puoli vuotta pyykkikorin pohjalla.

Voin edustusrouvaviikkoinani harjoittaa nudismia kotona. Voin rauhassa syödä omituisia ruokiani: nuudeleita ja parsakaalia, paistettuja jättiläisherkkusieniä, avokaadoa vähän kaiken kanssa (omituiset evääni herättävät töissä uteliaisuutta. Minulle on jopa sanottu, että minulla on aina kummallisia eväitä).


Voin voimistella.Voimistelu miehen nähden on minusta vähän hävöä. Kerran kävin punttissalilla, mutta se pesutornin kokoinen voimannostaja virnuili, kun nostelin puolentoista kilon vaaleanpunaisia punttejani. Ei tässä nyt mitään supermassaa olla hankkimassakaan! Kunhan yritetän hillitä alleja ja estää niskaa luutumasta kumaraan asentoon. Ehkä kysäisen, onko täällä naisille omia kuntosalivuoroja. Tai ostan kuntopyörän (vaikka tiedänkin, että siitä tulee lojuvien vaatteiden ja laukkujen ja kuivuvien kylpypyyhkeiden teline).

Voin kuunnella samaa piisiä yhä uudelleen ja uudelleen ja laulaa mukana (eikä mies ole ainakaan päiväsaikaan sanomassa, ettei tämä ole mikään karaoke). Voin katsoa romanttisia elokuvia ja itkeä vuolaasti, kun sankaritar meinaa jäädä ilman sankariaan.

Voin kirjoittaa kirjeitä ja askarrella postikortteja.

Voin harjoitella rauhassa kirkkokuoron altto-osuuksia.

Nyt pitäisi vain saada itsensä raastettua pois Internetin pauloista.

7 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Onkin muuten hyvä monialateline. Siihen voi ripustaa myös muistitikun, avaimet ja kassit. Erityisen kätevä se on sukka- ja pikkuhousujen kuivaustelineenä. Niistä saa myös oivan tekosyyn olla pyöräilemättä.

Jenni kirjoitti...

Hävitin joitakin vuosia sitten vanhan tunturi-kuntopyörän joka oli juuttunut raskaalle vaihteelle ja joka painoi noin tonnin. Se näytti huonolta muiden huonekalujen ja esineiden kanssa - puhumattakaan siitä, ettei sitä koskaan poljettu. Huomaan kuitenkin katselevani uusia high tech kuntovänkiä "sillä silmällä." Että muisti onkin lyhyt!

Anonyymi kirjoitti...

Kuntopyörän voi myös laittaa parvekkeelle/pihalle, jolloin siihen voi ripustaa lyhtyjä tai jouluvalot. Tunnelmallista :)

Anonyymi kirjoitti...

haastan edustusrouvan mukaan outoon meemiin ;) blogistani löytyy malliesimerkki: http://rispekt.org/leikinruualla/arkisto/2006/01/Omituisten%20otusten%20kerho.php
-strangelove-

Jenni kirjoitti...

Jee! Mä pääsen meemiin!

Kuntopyörät ovat saatanasta. Aion vast'edes pyöräillä vain oikeilla pyörillä.

zache kirjoitti...

Kuntopyörien pitäisi olla suuniteltu hauskoiksi vekottimiksi kuten Propcycle, miksi ihmeessä muuten niitä kukaan viitsisi polkea jos se ei tarjoa mitään muuta kuin tylsää paikallaan polkemista.

Jenni kirjoitti...

Zache, saakohan sitä myös punaisena:) Tosin yksiöni kipuraja saattaisi tulla vastaan...

Suunnittelu tarvitsee ylilyöntejä kehittyäkseen.