torstaina, lokakuuta 27, 2005

Olisin elokuu

Olisin elokuu. Huhtikuu on toden totta julma kuin lokin kirkaisu, valossaan armoton kuin veitsi. Jos olisin kuukausi, olisin ilmava elokuu, peltojen yllä leijuva hohtava autere, öistä juoksijaa siivittävä leuto tuuli, lämmin pimeä ja intiimi elokuun yö. Olisin elokuun valtava kuu: lähempänä kuin koskaan. Elokuussa on kaikki: raukea kesä ja aavistus tuhosta. Elokuu on tanssikavaljeeri, joka paljastuu illan päätteeksi itse kuolemaksi, jolle on kuitenkin ihana antaa suuta. Elokuu on viimeinen hurja yritys, se on yllyttäjä, joka saa lankeamaan, mutta mietiskellen. Elokuu on rapistuva tivoli, jonka pimeä saa näyttämään maagiselta ja jolle päivänvalo olisi julma. Elokuu on yhdestoista hetki: taidokkaasti meikattu vanha laulaja, joka viimeisen kerran lumoaa yleisönsä. Elokuu on viimeinen pari uunista ulos: ne jäähtyvät pimeällä kivellä ja ne unohdetaan ja tulee syksy ja syö ne suihinsa.

2 kommenttia:

Kirsti kirjoitti...

Toivoinkin, että ihmiset kirjoittaisivat kuukausista joihin samastuvat. Elokuu on hieno kuukausi, siinä ei ole kerrassaan mitään muuta vikaa kuin että se on lähempänä marraskuuta kuin huhtikuu.

Jenni kirjoitti...

Elokuu on huhtikuun lailla sellainen rajakuu: se on itsessään hieno, mutta saa helposti ajattelemaan tulevaa. Huhtikuussa kesään on vielä matkaa. Elokuu sopii tällaiselle piilomelankoliselle. Siinä on suomalaisten tangojen kiihko ja luopuminen....