Havukka-ahon käpertyjä

Ulkona sataa ämmiä äkeet selässä. Hotsitus työmatkapyöräillä on lievästi sanottuna alhainen, ehkä tänään kävelen vain linja-autoasemalle asti ja hankin vihdoin bussikortin. Samalla reissulla voisi hankkia kenkiin ne renkulat, joissa on nastat. Moneen vuoteen en ole kaatuillut* ja nyt siihen on erityisen vähän syytä ryhtyä.

Maha on pinkeä, toispuoleinen. Havukka-ahon käpertyjä onnistuu nurkittamaan itsensä jokseenkin pyöreässä tilassa. Maha alkaa kutakuinkin rintojen alta, tekee jyrkän mutkan, suuntautuu reippaasti suoraan eteen ja jatkuu alas asti. Matalavyötäröiset farkut menisivät jalkaan, mutta painavat ikävästi, joten olen suosiolla siirtynyt äitiysvaateosastolle.

Mahan korkein kohta on aavistuksen navan yläpuolella. Selkäpuolelta ei arvaisi mitään, näytän jokseenkin normaalikokoiselta nais-ihmiseltä. Toistaiseksi selkäpuolelta voi havaita myös vyötärön, mutta kun käännyn sivuttain, paljastuu totuus.

Kuuntelin Huovisen Hamsterit äänikirjana alkusyksystä. Se kokemus tulee nyt mieleen, kun lapioi jogurtin päälle kriikunaomenahilloa, makeaa ja viininpunaista. Makean hillon myötä myös Havukka-ahon käpertyjä alkaa oikomaan itseään. Se on tällä hetkellä noin puolikiloinen, silmäkäs, korvakas, karvanpeittämä lumimies** ja rauhoittuu, kun sille lauleskelee. Ohjelmistossamme on SKDL:n kuoro, virret, Jääkärinmarssi*** ja muutama iskelmä.

Iltamusiikiksi lainasin kirjastosta nipun Pohjois-Amerikan alkuperäisasukkaiden musiikkia, hyvin tutun kuuloista ja sydämenjumputustahtisena rauhoittavaa. En yhtään ihmettele sitä, että Tatanka lyotaken jälkeläinen, joka tuli rakentamaan Vapriikin "Istuva Härkä" -näyttelyä, löysi kertomansa mukaan saamelaisten parista sukulaisiaan ja kodin. Minä uskon siihen teoriaan, jonka mukaan intiaanikansa on kulkenut mantereelta toiselle Beriginsalmen yli kannasta, hamalla jääkaudella.

*Olen ollut aika kömpelö, itseäni kolhiva, vauhtia liikaa ja motoriikkaa vähemmänlaisesti. Ehkä liikunnan harrastaminen on korjannut tätä puutetta.
**Tai -nainen.
***En tajua, miten suuhuni niin mainiosti sopii tuollaiset Vöyrin lahtareiden renkutukset.

Lokikirjassa on joitakin kirjavinkkejä

Lokikirjassa ilmennetään viimeaikaista lähikirjaston hankintapolitiikkaani, jossa näkyvät pehmeät perhearvot, krooninen nostalgia ja innostus käsitöihin. Lällykamaa, mutta miten herkullista sellaista!

Arvostan, jos kurkkaat ja kommentoit lokikirjaan. Edes sanomalla "Yäääääk":)

Peukalonpään kokoinen, sydämenmuotoinen

"Aloita alusta ja jatka, kunnes olet päässyt loppuun." Tuo lause taitaa olla jostakin romaanikirjoittajan oppaasta, mutta aivan hyvinhän sitä voi soveltaa mihin tahansa tekemiseen. Tällä kertaa aloitan alusta ja jatkan reiluun puoleenväliin, jatketaan sitten yhdessä tästä hetkestä loppuun asti.

Syksy 2008

Menen uusimaan ehkäisyrengasreseptiä. Kyseessä on jokavuotinen rutiinikäynti. Gynekologi on taas vaihtunut ja oven avaa Katto Kassisen näköinen eläkeikäinen ukkeli, sen sortin huumorimies, joka puhuu mieluummin tisseistä, kuin rinnoista.

Kun saan housut taas jalkaan ja istun asiakastuolille hän tuhahtaa.

-Onko kukaan sanonut koskaan mitään... hän aloittaa ja viittilöi jonnekin alavartalooni. - Sinun ei pitäis ollenkaan käyttää yhdistelmäehkäisyä. Sinun kohtusi on pieni. Peukalonpään kokoinen. Oletteko te ajatelleet hankkia lapsia?

Mutisen jotain ja mietin, miten pieni on peukalonpää.

-Jos jätät renkaan pois sulla alkaa vaihdevuodet. Hikoiluttaa ja hiukset lähtee. Voithan sinä kokeilla. Tulet sitten takaisin mun vastaanotolle ja kirjoitetaan sulle mummokuuri. Katto Kassisella on siis valmis suunnitelma, jossa kohtua kasvatetaan vuoden verran hormoneilla ja tutkitaan samalla puolison sperma: -Vaikka ei hänessä mitään vikaa ole, sinussa se vika on.

Minä en ole mikään ansarikukka, enkä loukkaannu nytkään. Ihmettelen vain, miksi vasta nyt joku ottaa asian esille, olenhan ehkäissyt synteettisillä hormoneilla jo yli kymmenen vuotta, ja niin ovat useimmat tuntemani naiset. Se on suomalainen käytäntö.

Lääkäri paasaa julkisen ja yksityisen terveydenhuollon eroista ja siitä, miten nuoret naiset haluavat kokemattomille naislääkäreille, vaikka lääkäriasemalla olisi kuinka kokenut "miesgeologi." Mies voi hänen mielestään tuntea naisen ruumiin aivan yhtä hyvin. Olen periaatteesta samaa mieltä, olenhan tasa-arvonainen, vaikka itse en menisi sanomaan, että tiedän, miltä miehen fysiikka miehestä tuntuu.

-Voi olla, että puolen vuoden päästä juhannuksena kiihoitut niin paljon jostakin vieraasta miehestä, että ovuloit ja tulet raskaaksi ilman hormonihoitojakin, Katto Kassinen sanoo ja hymyilee.

Se oli nyt se sardoninen hymy, minä ajattelen ja pyöräilen sydämenmuotoisine, peukalonpäänkokoisine kohtuineni kotiin.

Tapauksesta on nyt noin vuosi ja me odotamme vauvaa, jonka julkaisupäivä on 3.2.2010. Mitkään gynekologin väitteet eivät pitäneet paikkaansa, en mennyt kysymään toisen lääkärin mielipidettä ja yritin yksinkertaisesti olla ajattelematta asiaa liikaa. Sanotaanko nyt sitten vaikka niin, että asiat etenivät omalla painollaan ja epädramaattiseti. Ja onnellisesti.

Mietin pitkään, haluanko kertoa tapauksesta täällä puolijulkisessa verkkopäiväkirjassa. Raskaus ei kuitenkaan ole enää salaisuus, ja se, että sain joltakin ammattitaidottomalta pönöttäjältä virheellisen arvion omasta terveydentilastani, ei ole oma häpeäni. Ehkä joku on kokenut jotain samansuuntaista.

Jokainen nainen tarvitsee hyvän kampaajan, gynekologin ja hammaslääkärin. Minulta puuttuu enää kaksi jälkimmäistä.