Nälkämaan kesä on melkein yhtä pitkällä kuin etelässäkin. Tuomi alkaa kukkia, juhannuskukka, pihlaja ja syreeni pidättelevät vielä.
Lämmintäkin on ollut, neljästä aina kymmeneen asteeseen saakka. Eilen seisoin jokivarressa supihattu päässä ja katselin, kun sateli lunta.
Seuroissa veisattiin, puheita pidettiin, kahvia juotiin. Koira sieppasi voileipäkakkupalan lautaselta. 93-vuotias Anni oli iäkkäin osallistuja ja muoriso-osastolla näytti olevan hauskaa.
Tiesittekö muuten, että yli 80-vuotiaat alkavat käyttäytyä kuin penskat? Hihittelevät, ovat huimia. Kun näin sepelvaltimotukoksesta toipuvan ukkini pitkästä aikaa, hän keikkui keittiön tuolilla ja penkoi yläkaappeja. Valvontaa on kiristettävä!
Täältä tähän.
2 kommenttia:
oletpas löytö. meidän ukit on kaupunkilaistuneet ja laitostuneet
Meidän unska se vaan sinnittelee maalla.
Lähetä kommentti