keskiviikkona, huhtikuuta 29, 2009

Meillä on paljon opittavaa olennolta, joka tulee onnelliseksi altaallisesta multaa


Ihminen joka hankkii nilviäisen ei odota yhteiselämältä paljoa. Nilviäisen kanssa ei voi tehdä mitään yhdessä. Se syö tuorekurkkua ja toisinaan se ryömii hyvin hitaasti vivariumiinsa sijoitetun oksan yli. Kotiloni Sarvi-Arvi ei edes kylve, muut kotilot kylpevät ja "se näyttää lystikkäältä". Kurkistaessani Sarvi-Arvin altaaseen, mietin, tarvitseeko se jotain? Onko se onnellinen? Tunteeko nilviäinen onnea? Onko se kyllästynyt puuroon ja tuorekurkkuun? Miten sen saisi kylpemään?

Tänään Arvi kuitenkin yllätti. Se oli poikkeuksellisesti kaivautunut multaan [alert, alert, kotilo revittelee] ja kun nostin sen ylös, se oli muninut. Näin ollen toteamme, että Arvi on tyytyväinen olosuhteisiinsa.

6 kommenttia:

Pilve kirjoitti...

yyyyYYyyyh... :/ Mut ei siinä kiva jos Sarvi-Arvi on tytyväine! :D

Utumies kirjoitti...

Olen hämmentynyt. Kuvan perusteella et puhu Arvista, vaan sir David Attenboroughista. Ymmärsinkö jotain väärin? Onko David kaksineuvoinen?

Jenni kirjoitti...

Utumiehen logiikka on viiltävä! Tietääkö kukaan Davidista?

Anonyymi kirjoitti...

ou dont tell mi that u are the old Jeromy..and better than ever!

Anonyymi kirjoitti...

ou dont tell mi that u are the old Jeromy..and better than ever!

Anonyymi kirjoitti...

MIKSEI KORENTO ENÄÄ kirjotia blogia