tiistaina, tammikuuta 08, 2008

Kiiskeys : vastarannan


Olen nyt luopunut joulusta. Ostin kuusenoksien tilalle tulpaaneja, jotka narskuvat, kun niitä asettelee maljakkoon. Se on keväinen ääni, vaikka elämme sydäntalvea. Itseasiassa Talvi yrittää heittää jotain ihme "postikorttimaisema" -esitystä. Sataa höytyväistä lunta ja työhuoneen ikkunasta näkyvä ranta on varsinainen winter wonder land. Kiesus.

Ymmärrän nyt kaikkia ihmisiä, jotka kokevat muutosvastarintaa uusien työtehtävien tai laitteiden vuoksi. Olin aamulla puhelinkoulutuksessa. Istuin takapenkissä ja koin suorastaan esipuberteettisiin mittoihin paisuvaa vastarannankiiskeyttä. Uuden palveluntarjoajan myötä kaikki puhelut, joihin ei vastata viidessätoista sekunnissa, ohjautuvat vaihteeseen. Mistä seutukunnallinen vaihde sitten tietää, miksi kirjastonhoitaja J ei vastaa? Hän katsoo netistä. Tämä edellyttää sitä, että aina, kun kirjastonhoitaja J tai Jerusalemin suutari B on esimerkiksi lounalla tai lomalla tai sairaana tai Herraisäsentään pas virkistäytymässä, hän menee ENSIN nettiin ja jättää sinne tiedon liikkeistään. Kännykässä olevaa soitonsiirtokomentoa ei saisi käyttää (arvaa käytänkö) eikä puhelimen oikeaa gsm numeroa jakaa (arvaa jaanko). Ai niin. Liittymään kuuluu kolme numeroa.

Koulutuksen jälkeen minulla meni huomattavasti aikaa pelkästään panikoimiseen ja palautumiseen, mikä sisälsi hirveän määrän tuohtunutta tilitystä Aivan Kaikille jotka jaksoivat kuunnella. Nyt rauhoituttuani on myönnettävä, että eihän systeemissä mitään perustavanlaatuista vikaa ole. Se on hieman mutkikkaampi kuin ennen, ja vaati varmasti hienosäätöä. Se ärsytti, että tätä hienosäädön tarvetta Ison Palveluntarjoajan Ulkoistettu Kouluttaja suostunut myöntämään.

Aargh, haluan valkoisen bakeliittipuhelimen, jossa on pyöritettävän numerolevy. Ja kauniin miessihteerin.

Ai niin, ostakaa tuoreita taateleita. Ne ovat niin hyviä, että taju lähtee.

6 kommenttia:

--KATA-- kirjoitti...

Olin pari vuotta sitten erään perheen luona pariisissa ja heidän lapset eivät osanneet käyttää TAVALLISTA pyöritettävää puhelinta. Jouduin näyttämään miten sormi laitetaan siihen reikään ja sitten pyöritettiin yhdessä kiekkoa. Olin kauhean järkyttynyt, myöhemmin tajusin että eiväthän lapset ole nykyään semmoista nähneetkään.
T. Katakukkahattupultti

minh kirjoitti...

Mulla olis yks valkoinen bakeliittipuhelin, joka toimii ihan mainiosti, vaikka paiskasin sen seinään silloin joskus kampakeraamisella kaudella, kun sitä vielä käytin. En ole vieläkään suostunut tottumaan näppäilyyn, se on ihan fägäriä, eikä mitään puhelimellasoittamista ainakaan.

Nimim."muutosvastarintaa vuodesta 1972"
-minh-

Kini kirjoitti...

Hih, meillä on sellainen musta bakeliittipuhelin käytössä. Se on hyvä, sillä se ei putoo lattialla kun siihen vastaa:) Lapset olen sen käyttöön kouluttanut ja onpa kiva veivata kännykkänumeroita, 0500....

Vastarannan Riikka kirjoitti...

Hah, meillekin tuli viime vuonna puhelinuudistus. Minä soitin palveluntarjoajalle ja kävin läpi kaikki työpaikkamme puhelimet - nyt ei yksikään puhelu käänny vaihteeseen. Sillä mitä ne mummoasiakkaat turhaan vaihteeseen soittaa, eivät he siellä osaa meidän työtämme tehdä... :)

Jenni kirjoitti...

Eilen oli jo hetkittäin myönteinen olo, mutta tänään tuntuu taas siltä, että puhelinuudistus on ihan housuista. Se ei vaan sovi meidän firmalle.

Jenni kirjoitti...

Numerokiekot takaisin!