Praha oli yhä paikoillaan, Vltavan mutkassa, ja olen edelleen valmis muuttamaan sinne heti, kun löydän sopivan työpaikan ja opettelen kielen. Tällä hetkellä pystyn sanomaan uskottavasti "Hyvää päivää" ja "Tumma kalja". Silläkin pääsee kyllä yllättävän pitkälle.
Jostakin sattuman oikusta saimme tyypillisen, ahtaan hotellihuoneen sijaan yhden hotellin suurimmista huoneista kylpyammeella ja herra ties kuinka monella neliömetrillä kokolattiamattoa. Hotelliaamiaisten takia syön tulevat viikot lähinnä herneitä, mustaa teetä ja ruisleipää. Ja myös sen takia, että menin ostamaan itselleni siivottoman hintaiset teiniwranglerit.
* * *
Olen enää kuukauden nykyisessä työpaikassani, joten Jemoryn päivitys tulee riippumaan siitä, kuinka paljon saan kaikenlaista muuta tekstiä aikaan. Oliko se riittävän selkeää? Elämässä alkaa tapahtua asioita, jotka liittyvät tulevaan kohupaljastusromaaniini, joten bloggaaminen tulee olemaan palkinto käsikirjoituksen äärellä vietetyistä hetkistä. Asetan kirjan ensimmäiselle sijalle blogiin nähden, ja jos minun on pakko syväjäädyttää Jemory vuodeksi, niin teen sen. Mutta vain jos minun on pakko. Koska bloggaaminen on Prahassa hengailun lisäksi parasta, mitä voi tehdä housut jalassa. Hetkinen, minullahan ei ole
1 kommentti:
liikaa paljajasta
Lähetä kommentti