Ensimmäiset artistic trading cardit eli ATC:t ovat valmiita! Kokoilin miniatyyrikollaaseja häämatkalla mukaan tarttuneista korteista, kartoista, esitteistä ja muusta sälästä. Olin säästänyt ja vaalinut Prahan Linnasta ostospaperipussiakin (mikä sinänsä on älytöntä, hävettävää ja sairasta) pian vuoden! Miten hullu sitä ihminen voi ollakaan. No nyt se on silputtu noihin kortteihin... Miehen mielestä koko ATC -juttu on tietenkin käsittämätön. Aloin nipertämään uutta sarjaa kirjallisuuden kohtalokkaista naisista ja liehuin esittelemään Anna Karenina -ATC'a: mies hymähti. Ei sentään tuhahtanut. Mutta viisas mies ei tuhahtelekaan. Ikinä. Ellei aio jonakin aamuna löytää rakkaita lutumussukoita äänilevypussejaan noin palttiarallaa ATC-koossa (8,9cm X 6,4cm).
Älkääkä sanoko, ettei miehet nipertele, koska kerta nipertelevät. Nipertely ei vain useinkaan kohdistu sellaiseen kotoisaan miniestetiikkaan, mitä naiset harrastavat. Se ei kuitenkaan tee miesnipertelystä yhtään vähemmän nipertelyä. Päin vastoin! Vaikuttaisi siltä, että tutut miehet joutuvat toistuvasti jonkinlaiseen joukkonipertelypsykoosiin esimerkiksi omissa salaisissa levypussien ja -kansioiden askarteluompeluseuroissaan. Siellä sitten voi turvallisesti ja ämmiltä salassa sommitella kuvia levykansioihin.
Mutta sehän ei olekaan södeä (paitsi että on), se on asiallista ja tärkeää. Jos mies vaikka kerää kaikki kuuden miljoonan dollarin mies -keräilykortit, hän on tietenkin asiallinen ja jämäkkä ja hänellä on harrastus. Jos nainen tekee ATC -kortteja hän on höpsö ja höttöinen ja hän puuhastelee.
Niin että älä ala. Menen nyt testaamaan kimalleliiman kaareominaisuuksia ja pakkasenkestoa.
6 kommenttia:
Voi kuule, ei yhtään ole hävettävää ja sairasta säästellä erilaisia korttipusseja ja kuitteja ja lippuja ja paperisuikaleita mukavista paikoista. Minä olen harrastanut sitä ammoisista ajoista lähtien, enkä aio luopua antoisasta harrastuksesta. Älä sinäkään!
No en! On niin hassua, että niperrysharrastuksesta joutuu puhumaan kuin peräpukamista tai alkoholiongelmasta... Mutta luovu en!
Totta! Ei näitä kaikkia "harrastuksia" viitsi laajemmin levitellä. Vaivautunut hiljaisuus ja keskustelukumppanin kasvoille jähmettynyt hymy eivät tunnu mukavilta, kun juuri on silmät hehkuen elämöinyt elämää suuremmasta tarpeestaan lajitella Aku Ankkoja aakkosjärjestykseen.
Minulla on sekä jämäköitä miesten harrastuksia(lajittelen levyjä tungen niitä eri pusseihin, rakastan keikan jälkeen levyhylyn järjestelyä!), että naisten piiperryksiä, eli kerään matkoilta kaikki pussit, kortit, pääsyliput, matkaliput, kuitit jne ja sommittelen kollaaseja...
-minh-
Tää jaottelu jämäköihin miesniperryksiin ja hattaraisiin naisniperryksiin nimenomaan kestää muuten lähemmän tarkastelun:)
Nimimerkillä "vain minä, fiskars ja älytön määrä polttopuita"....
Hiekkaoliivi on muuten sellainen sivusto, jota pitää katsella vain toisella silmällä, leivinpaperin läpi. Muuten tulee tuho ja rahapula ja askartelukaappi räjähtää.
Lähetä kommentti