Kouluryhmien käynnin jälkeen [kyse on tiedonhaun opetuksesta] olo on kuin ilmapallolla. Kiepun katon rajassa sanattomana ja pulleana ja täynnä heliumia! Jotkut ekatokat halasivat lähtiessään. Ja kuudesluokkalaiset olivat niin hurjan innoissaan ja osasivat niin paljon. Olin yllättynyt ja kirjoitin kalenteriin isolla, että nämä jutut toimivat. Ja ennen kaikkea, niistä on todellista hyötyä pennuille.
Kun he olivat selvittäneet egyptologian palsamoinnista papyrukseen, sanoin, että ajatelkaas, tällä tavalla te voitte hakea tietoa ihan mistä vain! Tytöistä, moottoripyöristä, kakkuresepteistä, riippuliidosta... Yksi kysyi ihan innoissaan: "Ope, siis saadaanko me hakea tietoa ihan mistä vain?"
Anteeksi, mutta korvakäytävässäni on mannaa. Mitä vielä? "Saanko ottaa toisenkin lautasellisen kaurapuuroa?"
Jos vielä keksisi lopullisen ratkaisun puhelinmyyjille, niin työni olisi täydellistä. Aivan täydellistä.
3 kommenttia:
oletko varma, ettei kysymyksen taakse kätkeytynyt ajatusta hakea tietoa tytöistä pornosivuilta? maailma on julma ja lapset sen ilmentymä.
-strangelove-
ps. niin ja minä pessimisti.
Minulle tuli valitettavasti sama asia mieleen.
Strangelove ja Sere: kysyjä oli tyttö ja hän teki tiedonhakuja kirjaston omasta tietokannasta. Muistaakseni päätyi lainaamaan kirjan gerbiileistä.
Ja minä se olin, joka poikia kiusatakseni ehdotin tiedonhakua aiheella "tytöt, pojat ja tykkääminen". Sekin kirjaston omasta tietokannasta. Mihin pojat sanoivat plääh ja etsivät teoksia moottoripyörän tuunaamisesta.
Mokomat pessimistit pyh!
Meillä on niin pienet tilat, ettei kukaan pääse lymyilemään ja etsimään salaa törkyjuttuja.
Lähetä kommentti