torstaina, toukokuuta 04, 2006

Torstain episodeja


Sehän nyt on selvää, että Väinö (säkäkorkeus varpaillaan 34 cm, painaa vähemmän kuin tvelvpäk) on pohjimmiltaan pelkkää raakaa voimaa ja tappavia lihaksia, mutta veti silti hiljaiseksi, kun se antoi lähdöt anoppilan pihaan harhaillelle, naapurin täsikasvuiselle tanskandogi-urokselle.

Kolmesti.

* * *

Sen kerran, kun Elämäni Mies suostuu iltakävelylle, on maajussi kyörännyt pellolle lietettä, ja koska vähintään puolet reitistä mutkittelee idyllisten peltojen keskellä, leimaa lenkkiä jämäkkä paskanhaju.

-Ei täällä vielä eilen haissu.
-Kiva.

* * *

Olemme edistyneet taloasiassa: merkittävä askel kohti sopuisaa aviollista auvoa ekologisessa, tilavassa, hengittävässä, ajattomassa, rakenteeltaan terveessä avotakan etusivukodissa on otettu.

Väri on päätetty.

4 kommenttia:

Jenni kirjoitti...

Väne on niin rohkee.

Joo, on ikäänku aistit törhöllään. Ja niskakarvat. Ja vesi valuu silmästä.

Anonyymi kirjoitti...

Paska haisee ja banjot soi!
Täällä onneksi vain lehmänpaska.

Mistä kummasta tuo naapurin isäntä tiesi minun saapuneen maaseutuvisiitille, kun ei kestänyt kuin vartti, niin se oli jo ajamassa lietettä vastapäiselle pellolle? Ja arvatkaa mistäpäin on koko päivän tuullut?

Kehtaavatkin pilata tuollatavalla maaseudun raikasta ilmaa!

Jenni kirjoitti...

Hei Oliver: naapuri on koko viikon kytännyt kiikarilla, milloin tulet. Heti, kun ilmaannuit maisemiin, se juoksi traktorille ja starttasi! Ihan oikeesti! Niin ne toimii.

OliverJazz kirjoitti...

Niinpä!

"Saavat mokomat kaupunkilaisnirppanokat maalaisilmaa oikein nenäntäydeltä! rrRRAAHHHHAHAHAHAHAHHHAHAHAHHHAAAA!!!!"

itse inspiroiduin tässä löyhkässä pohdiskelemaan Suomen lihantuotannon siirtämistä lappiin; siellä olisi tilaa!

Muutaman luomulehmän voisi jättää koristamaan maisemaa tänne etelään, että meillä juurenha unohtaneilla maalaisilla olisi jotakin ihmeteltävää maaseutuvierailuillamme.