Jos tarjolla on samanaikaisesti useampaa kuolemansyntiä - riettailua, juominkeja ja ylensyöntiä - niin tottahan sitä on mentävä! Puutarhanhoidossa ja sateessa värjöttelemisessä onkin ollut lihankuoletusta ihan kylliksi koko viikolle. Vietimme siis helatorstain aattoa Tampereella: tutustuin paikallisiin panimotuotteisiin *hik*, muiden muassa Teerenpelin "laiskajaakkoon" *hik* - vaikka ei se Plevnan tummaa peitonnut.
Kävimme nautiskelemassa hengästyttävän täyteläisestä huuliharppubluesia ja myönnettäköön, bluesin lisäksi hekumoin mieskauneudella. Kalifornialainen R. J. Mischo heitti keikan Hällänäyttämöllä. Ensivaikutelma oli täyteläisen kypsä, varman miehekäs ja sopivasti pirskahteleva. Jälkimaku oli siksi viipyilevä, että keikan jälkeen syyllistyin myös ahneuteen ja panin peräti kolmen CD-levyn tilauksen vetämään.
Illan ruokahuolto onnistui huonommin. Miksi Tampereen kokoisessa kaupungissa on pakko syödä päivällä ja kuunnella musiikkia yöllä, vaikka usein paras musiikkivire olisi alkuillasta, minkä jälkeen on aina kiljuva ja karjuva nälkä? Kenen mielestä klo 24.00 on hyvä aika aloittaa ensimmäinen setti? Siinä vaiheessa yleisö on turpa täynnä ja nuokkuvat riitaisina tajuttomuuden rajalla. Mischon keikka alkoi jo klo 19.00, minkä jälkeen hoidimme nestetasapainon ja seurusteluvajeen kuntoon. Ja kun nälkä alkoi viimein kaihertaa, niin ainoista tapaksista tappeli lokit ja jouduimme tyytymään kebabiin, kun yksikään ns. "kunnon paikka" ei ollut enää auki. Eikä se ollut mitään tanakkaa ja rasvaista kebabia, vaan eltaantunutta ja onnettoman kalpeaa. Ilta olisi ansainnut hyvän ja herkullisen päätöksen jossakin tunnelmallisessa ravintolassa. Pahinta oli, että kebabjointin naapuripubissa oli karaokeilta ja joku lähiön farkkukuningas määki koko aterian ajan Frederikin piisikimaraa. Onneksi olin niin nälkäinen, etten olisi huomannut, vaikka kebabiin päätyneellä lampaalla olisi ollut vielä sorkat tallella. Valitettavasti nälkä ei kuitenkaan tee kuuroksi.
Lopuksi haluaisin kysyä, voiko ihmisellä olla elämässään liikaa mieskauneutta, tapaksia ja bluesia?
Ei minunkaan mielestäni.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti