Aamulla sukkahousut ovat niin sähköiset, että ne potkiskelvat laiskasti ilmaa, niin kuin niiden sisällä olisi haamujalat. Yritän aamujumpata vain toisella ojentajalla, koska keho on epätasaisesti kipeä. Oikella puolella on etumatkaa - niin vahvaa on kätisyys.
Jos auringolla olisi ääni, se karjuisi kuin hyökkäävä keltti, kukkuloiden päällä, isoa lyömämiekkaa heilutellen. Aamulla pliisu popmusiikki - terveyssidemäisen litteäksi ja pehmeäksi ja huomaamattomaksi sovitettu pop - ei vain toimi. Tarvitaan marsseja, taistelulauluja ja maakuntarenkutuksia. Musiikkia, joka koostuu rytmikkäistä huudahduksista ja iskulauseista. Tai virsiä, joissa maan matosena ryömitään ja Jumala on käsittämättömän suuri ja ankara. Herääminen saisi mielellään olla lempeää, mutta hereillä pysymiseen tarvitaan muutakin, kuin kuiskaileva kelloradio ja pehmennetty valo, joka kutittaa luomia.
Joskus elvistelin sillä, että olen siirtynyt kahvista teehen. Unohtakaa koko juttu. Olen ajat sitten palannut kahviin. Teen kanssa läärääminen ei vain sovi tällaisiin aamuihin, tähän piemään ja pakkaseen.
3 kommenttia:
heräämisääniasia on monimutkainen. jos herätyksenä on mukavaa rauhallista musiikkia niin torkun vielä 12 kertaa sen vain 10min. ja jos herätysääni on sellainen, joka säikäyttää hereille niin olen niin vihainen, että käyn kiusallani takaisin nukkumaan.
-strangelove-
Heräämisääni saa kernaasti olla hiljainen ja hellä, mutta sitten saa mielellään alkaa kunnon rummutus ja torvisoitto, jotta herännyt myös pysyisi valveilla:)
Sukkahousujen päälle kannattaa vetaista ohuen ohut kerros kosteusvoidetta, esim. kun rasvaat kädet, pyyhkäiset lopuksi käsillä sääriä ja reisiä. Eipä enää ole sähköiset!
Lähetä kommentti