Julistan suunnittelukilpailun haja-ajatusalueen liikennemerkiksi. Palkintona merkin julkaisu ja kunniamainita Jemory'ssa.
Yritän jotenkin päästä jyvälle muuttuneesta tilanteesta. Projekti on tosiaan ohi, mutta kalenterini hälyyttää maksimaalista kiirettä. Aivan liian paljon menee aamuisin aikaa siihen, että yritän pakottaa aivoni valveille ja lyijynraskaan kehon liikkumaan muutenkin, kuin kaivautuakseen ikuisiksi ajoiksi kahden tyynyn väliin. Sitten seuraa raivokasta, älyllistä ponnistelua aamiaisen laittamiseksi. Yleensä mielenkiinto lopahtaa teen jälkeen, mistä seuraa hillitöntä hiilihydraattitankkausta alkuillasta.
Ja sitten, epätasapainoisuuteni kruunuksi, täysin vastoin tapojani, teen heräteostoksen. Valitsen vaateliikkeestä kaikkein kauneimman, istuvimman villatakin ja ostan sen antamatta hinnan hetkeksikään kohota tietoiselle tasolle. Herrajumala, että se oli kallis. Kallein vaatteeni. Holtitonta!
Ja tänään uusiksi. Tarvitsen ainakin kermanvärisen topin ja röykkiöittäin alusvaateita, joiden kankaan metrihintaa ei voi laskea edes supertietokoneella.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti