Kolmen rakkauden tarinat

Kesän klassikkolistalle kuului muiden muassa Tolstoin Anna Karenina: yksi niistä teoksista, jonka kaikki tuntevat, mutta jota kukaan ei ole lukenut. Vammalan vanhan kirjallisuuden päiviltä löytyi sievä, kaksiosaisen ensipainos ja ajattelin, että nyt on sen aika.

--- varoitus te klassikkonne laiminlyöneet, sisältää juonipaljastuksia ---

Anna Kareninassa on kolmen rakkauden tarinat. Anna jättää miehensä ja poikansa rakastajansa Vronskin vuoksi. Annan veli, Stiva pitää rakastajia, muttei jätä vaimoaan ja lapsilaumaansa ja Stivan ystävä Levin pysyy poikamiehenä, kunnes nai suuren rakkautensa.

Annan tarina on ja ei ole dramaattisin: Anna uhraa suuren rakkautensa, Vronskin vuoksi sosiaalisen asemansa, menettää poikansa ja tekee itsemurhan. Toisaalta Annan elämää ja kohtalo ei ole sikäli keskeisessä asemassa, että sitä seurattaisiin enemmän, kuin muiden henkilöiden elämää. Annan itsemurhan vaikutuksetkin jäävät yllättävän vähäisiksi.

Annan veli, Stiva, on selkärangaton, mutta rakastettava hulmuaja ja kuhnuri, jonka kalliin seuraelämän (ja rakastajattarien) vuoksi Dolly-vaimo saa käyttää kaiken kekseliäisyytensä säilyttääkseen lapsensa säädyllisesti vaatetettuina ja kunnollisesti ruokittuina. Kesät kuluvat maalla sukulaisten nurkissa. Lapsia syntyy ja Dolly näkee, kuinka hänen nuoruutensa ja arvokkuutensa lakastuu. Dollyn näkökulma paljastaa Stivan iloisen ja huolettoman elämän kääntöpuolen: Dolly joutuu laskemaan ropoja, nöyrtymään sukulaistensa hyväntahtoisuuden edessä ja imettämään yhä uusia lapsia rinnat pykien. Stivan rakkaudentavoittelu johtaa perheen loivaan alamäkeen. Hän uskottelee salaavansa tekosensa vaimoltaan ja Dolly teeskentelee lopulta uskovansa Stivan läpinäkyvät valheet.

Ainoastaan Stivan ystävä, Levin saavuttaa rakkautensa täyttymisen myötä onnen. Levin saa omakseen Dollyn ihastuttavan pikkusisaren, Kittyn, jota Vronski ei Anna Kareninan tähden nainutkaan - vastoin seurapiirien odotuksia. Kitty ei ole tyhmä, vaikka onkin nuori, romanttinen ja naivi, hän ottaa tilanteesta kaiken irti ja liitosta tulee onnellinen.

Anna Kareninan keskushenkilöiden rakkauden tavoittelu vie kolmeen kohtaloon: onneen, hitaaseen turmeltumiseen ja tuhoon. Millaisia lööppejä henkilöistä olisi saanutkaan: itse asiassa Prinsessa Dianan tarina muistuttaa Anna Kareninan kohtaloa aina onnetonta avioliittoa, inhottavaa, kylmää, vanhaa aviomiestä ja tuhoisaa loppua myöten, Vronski taas täyttää kaikki kansainvälisen playboyn tunnusmerkit. Ja jos Levinin ja Kittyn - vaatimattoman "tiedemiehen" ja seurapiirikaunottaren satuhäät pidettäisiin nyt, paparazzit talloisivat toisensa hengiltä!