No niin. Verkonpaino/ovenpidike/pilkkijakkara (eli kampakeraaminen salkkumikroni) on luovutettu huoltotiimin huoleksi. Kokemus ei ollut järin rohkaiseva. Liikkeen takahuoneesta, Star Trek after bomb -tyyppisen ATK-romun keskeltä esiin lapioidut hintelät nörtit mulkoilivat Japanin ihmettä tuskaisen näköisinä.
- Tää on NIIIN hidas.
- Jos se on rikki, sitä ei KANNATA korjata.
-Itseasiassa sun TIETOKONELAUKKUSKIN on arvokkaampi kuin tää kone.
Toinen kohentaa lentäjänlasejaan, jotka pysyvät koossa pakkausteipillä, klemmarilla ja purukumilla. Toinen kaivaa rintataskusta mustekynän ja ottaa puhelinnumeroni ylös. Sanon, että kone on ollut verkossa modeemin kautta. Nörtit pysähtyvät ja pitävät x-minuuttia kestävän hiljaisuuden. Toisen suu on lievästi auki. Toisella on mahdollisesti lasittunut katse.
En ilkeä sanoa, että käytän välillä huvikseni matkakirjoituskonettakin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti