sunnuntai, heinäkuu 04, 2010

Quality Product of Western Germany

AEG Kaffeeautomat Typ KF 2000 "Matula"

Kaksi keskenään ristiriitaista tendenssiä repii minua eri suuntiin. Nuukana kainuulaisena olen harkitseva kuluttaja, joka saattaa vuosia sietää esimerkiksi jotain rumaa, mutta toimivaa kodinkonetta, koska on väärin ja haaskuuta ostaa toimivan vehkeen tilalle uusi. Samalla, esteetikko minussa kärsii ja itkee verikyyneleitä.

Onneksi on kirpputorit. Löysin lauantaina torikirppikseltä käyttämättömän AEG KF 2000 kaffeeautomat -keittimen alkuperäispakkauksessa. Matulaksi ristimäni laitteen vesisäiliö ja kaadin ovat jena-lasia. Keittolevyn kromi tahraton. Kahdesta mystisestä painikkeesta toisen tehtävä on huutaa hirvittävällä äänellä, kun vesi on valunut vesisäiliöstä.

Juuri, kun olin tehnyt surutyön, päättänyt viedä nykyisen, toimivan, ruman, ysärikahvinkeittimeni kierrätyskeskukseen ja valmistaa kaikki kahvijuomani vast'edes pressopannulla, joka tekee parempaa kahvia, ja vie pienessä keittiössämme vähemmän tilaa ja on sievempi.

perjantai, heinäkuu 02, 2010

Väite ja tuuma

Äitiyslomalla on aikaa pohdiskella asioita, panna elämänarvoja uuteen järjestykseen ja tehdä tulevaisuudensuunnitelmia.
Äitiyslomalainen on imetyszombie, ellei hän ole hyväunisen ihmelapsen äiti. Nyt kun Pikku-Ukosta on tullut iso pötkyläinen, olen alkanut vihdoin miettiä tulevaisuutta yksiä päiväunia pitemmälle. Mitä jos vihdoin opiskelisi jotain, josta todella pitää? Viisikuisen pojan äitinä tunnen oudosti eläväni "elämän kirkasta keskipäivää". Pitkittynyt nuoruus on väistämättä ja ehkä helpotukseksenikin lopulta ohi. Nyt ollaan aikuisia, vaunuja työntäviä, vastuullisesti käyttäytyviä ja hieman vanhempia.

Tuostahan toukasta tulee tällä menolla muutamassa vuodessa omatoiminen ihminen, minunkin kannattaa jossakin vaiheessa miettiä, mitä minä-minä-juttuja haluan sitten tehdä, kun Pikku-Ukkonen menee päivähoitoon tai jos Ukkonen jää lapsen kanssa kotiin joksikin aikaa. "Pelkkä äitiys" voi toki olla jollekin koko elämän sisältö. Minua on kylläkin alkanut pelottaa (jo nyt), että sellaisella menolla äidistä tulee takertuva riippakivi. Lapsi on luonnollisesti ykkösasia, mutta lapsellekin tulee raskaaksi täyttää äidin koko elämä.

Kaikille uusille odottajille tiedoksi, että vauvan kanssa jokainen uusi kuukausi on mukavampi ja helpompi! Kun näen vaikkapa neuvolassa tai ruokakaupassa tuoreita vanhempia pikkuruinen, untelo ja nöyhtäinen rimppamarakatti käsivarrella, tulee selkäytimestä nousevan "UIJUIJUIPIKKUINENVAUVVVVA" -äännähdyksen jälkeen helpotuksen huokaus.