keskiviikkona, marraskuuta 10, 2004

Ulos mökeistä ja barrikadeille!

Innostuin kuulustelemaan isääni hänen kulutuskäyttäytymisensä suhteen. Reilun kaupan tuotteet? Luomu? Jälkimmäistä kuulemmma tuli ostettua säännöllisesti. Haalasin olohuoneen pöydälle pakkauksia ja saarnasin posket punaisena pienviljelijöiden oikeuksien ja luonnomukaisen viljelyn puolesta, ja kuinka minua harmitti, ettei kaapissa ollut yhtään brosyyriä.

Taannoin joku taas esitti, että mitä järkeä on pienen kuluttajan hukata vähäiset rahansa reiluihin ja reilun hintaisiin tuotteisiin, jos esimerkiksi isot valtiot eivät ikinä suostu ratifioimaan ensimmäistäkään ilmastoon, kaupankäyntiin tai ihmisoikeuksiin vivahtaa kansainvälstä sopimuksia [saattoi viitata Jenkkilän ihmemaahan, mene tiedä. Sehän on maailman ainoa vakavasti otettava terroristivaltio]. Mietin asiaa ankarasti raahatessani kangaskassissa reiluja appelsiineja kotiin, ja kun valaistuminen tuli, meinasin istahtaa loskaan ja hihkua.

Juuri ja ainoastaan sillä on väliä, mitä yksittäinen pieni ihminen tekee! Minun kulutustottumuksistani päättää ainoastaan yksi henkilö, joka olen minä itse. Kun minä kaupassa lastaan ostoskoriini tuotteita, teen juuri niin isoja valintoja, kuin ylipäätään on mahdollista tehdä. Jos joku täyttäisi ostoskorin minun puolestani, voisin aidosti sanoa, että yksilön valinnoilla ei ole maailmanlaajuisessa mittakaavassa mitään merkitystä, mutta näinhän ei ole.

Maailmanparantajat, ei saa lannistua eikä luovuttaa! Ajatelkaapa kymmenen vuotta taaksepäin, saiko silloin osulasta tai Siperian Walinnasta luomubanaaneja, reilun kaupan suklaata tai ekologisesti viljeltyjä linssejä - enpä luule! Valikoimien parantuminen kielii yksittäisten kuluttajien mahtavasta voimasta: jos mökin Miina välttämättä haluaa keittää sumppinsa luomukahvista, niin kyllähän paikallinen marketti sitä uskolliselle asiakkaalleen hankkii. Ja kun mökin Miina vielä muistaa nurputtaa, että luomumaitoa on taas tilattu liian vähän, kun se on Taas Loppu hyllystä ja myöhemmin kehua suureen ääneen valikoimaa ja houkuttelee myös naapurimökin Maijan ja Maunon ostamaan luomukahvia niin maailma muuttuu. Vähän, mutta parempaan suuntaan.

Ei kommentteja: